Paljon onnea Puppe 1v!

Nonnin taas sai hyvän syyn kirjoittaa blogiin. Niitä syitä kun tahtoo löytyä liian vähän ja harvoin.

Puppe on nyt siis tosiaan iältään yhden vuoden! Aivan mahtavaa... Kuten Mira mainitsi blogissaan, on koiruuksia vuoden aikana tehty jos jonkinnäköisiä... Tässä pieni lista tekemisistä meidän poissaollessa:

-"Keitti" omat puurot (siis levitti eloveena pikapuuroa lattialle ja heitti vettä päälle)

-Söi 2kpl nahkaremmejä

-Rikkonut ainakin 5kpl syviä ikealautasia

-Avannut ruokakipon kaksi kertaa, ja syönyt niin paljon kuin mahaan mahtui.

-Rikkonut yhden haisuli-muumimukin (niitä nyt onneksi sai vielä kaupasta)

-Koitti tehdä popcornia levittelemällä maissinjyviä lattialle.

-Syönyt kenkätelineen.

-Syönyt n. 6 paria mustia nahkakenkiä (jakaumalla Kimmo 2, Julle 4)

-Rikkonut n. 5 skumppalasia

-Availlut ovia kielletyille alueille

-Pureskellut tuolin reunat sellaiseen kuntoon, ettei siihen voi enää sukkahousuin mennä.

-Syönyt yhden tietokonelaturin matalajännitejohdon poikki (á 99€)

-Syönyt kytkemättömästä kahvinkeittimestä johdon poikki.

-Söi yhden karstan

-Syönyt n. kappaletta tiskirättejä.

-Syönyt muutaman laskun (kaunis ajatus sinänsä, muttakun se ei ikävä kyllä toimi niin... Kaikki oleellinen tieto saatiin irti)

Siinä nyt sitä listaa jonkin verran. Kaikkihan nämä ovat jollain tavalla harmittaneet, mutta ei me tuota otusta yhtään sen vähempää rakasteta. Ja suurin osa näistä koiruuksista on ollut jollain tavalla meidän vika kun ollaan tavaraa jätetty esille.

Tänään ollaan jonkin verran juhlittu (avattu pullo kuplivaa), ja nautittu tuon otuksen yksivuotispäivästä. Kaikennäköistä kivaa ja harmillista on sattunut, mutta on ne kivat asiat kyllä hakannut ne ikävät 100-0.  Ja eipähän tarvitse murehtia, että joka päivä olisi samanlainen. Puppe on värittänyt meidän, ja myös monen muun elämää aivan uskomattoman paljon. Kivaa on ollut ja vielä kivempaa tulee olemaan.

Sitten muihin asioihin:

Tässä oli joulupyhät äskettäin, ja Pupella oli oikein kivaa ja rattoisaa... Kinkkua oli esimerkiksi erittäin kiva vahdata =). Sitten joulupäivänä, tapaninpäivänä ja 27. päivä sai Puppe liikkua oikein sydämensä kyllyydestä. Se sitten yhdistettynä siihen, että joku nimeltämainitsematon k****ää oli syöttänyt Pupelle jouluaattona ainakin suklaata, ja ties mitä muuta "herkkua" kysymättä Jullelta, joka johti kaikennäköisiin ruoansulatusvaivoihin, niin kyllä Puppe oli aika väsynyt. Nyt sitten parin päivän paaston jälkeen, on Pupen maha taas kunnossa. Päätettiin sitten pari päivää sitten, että ehkä olisi aika madottaa Puppe. Joten nyt on Pupella synttärilahjana mm. matokuurin loppu.

Huomenna olisi sitten vuorossa uuden vuoden pippalot, jossa on Pupen lisäksi neljä muuta koiraa, joten saa nähdä miten käy. Saa myös nähdä, että miten laukaisuvarma Puppe on kun silloin keskiyöllä paukkuu hirveästi. En mä usko että sillä mikään hirveä paniikki on, kunhan ei itse reagoi negatiivisesti paukkeeseen. Pitääkin muistuttaa Jullea ja muita siitä =).

Ei mulla oikeastaan ole sen kummempia kuulumisia tältä erää. Koitan palailla astialle uuden vuoden jälkeen ja kertoa vähän miten se meni. Pitää ottaa itseäni niskaperseotteella ja pakottaa itseni kirjoittamaan. Kun mä huomaan aina, että kyllä tätä tekstiä tulee kuitenkin ihan hirveä määrä. Ja ei tämä niin kauaakaan kestä.

Jepjep. Hyvää uutta vuotta kaikille. Ja onnea Pupen sisarille ja äipälle ja isille.

Boinks.

Ihana lumi!!!

Vihdoinkin! Saatiin oikein kunnolla lunta eilen ja lumisade vain jatkuu. En ole nähnyt Puppea näin iloisena pitkään aikaan, lumi on varmaan ihan paras juttu ikinä. Parasta on kuin voi vain katsoa sivusta kun Puppe juoksee vapaana pää lumen alla auraten, ei tarvitse edes juosta perässä vaan voi tehdä oman hyvän seisomapaikan. Lunta on ehtinyt jo tulla ehkä 30 senttimetriä. Toivottavasti vaan sää pysyisi tällaisena edes pari päivää, että saa nauttia. Viikonlopulle on kait kuitenkin luvattu plusasteita :/. Nytkin olin pitkän ajan vain Ossinlammella ja annoin Pupen juoksennella syvässä lumessa. Vielä hauskempaa olisi ollut jos joku toinenkin koira olisi tullut leikkimään. Pari meni kylläkin ohi mutta niiden jalat oli kyllä aivan lyhyet Pupen leikkeihin. Tässä kuitenkin pieni fiiliskuva, lisää on tulossa Pupen kuvasivuille :)

Oltiin eilen, vaikka olikin hurja sää, Rajasaaressa. Ei ollut paljon ihmisiä kun tuuli ihan kaameesti. Mutta yksi hauska juttu tapahtui. Nähtin aidan toisella puolella pariskunta jolla oli bortsun näköinen mustavalkoinen koira. Kimmo meni juttelemaan heidän kanssaan ja he päättivätkin tulla koirapuiston puolelle. Tuli selville sitten että koira ei ollut kokonaan puhdasrotunen mutta lähellä. Juteltiin sitten siinä pitkän ajan ja sitten tulikin selville että nainen oli meidän kaverin täti... Pieni maailma tämäkin.

Pimiää...

Iltakoulu jatkuu täällä Espoossa, hirveetä vaan kun illat on niin hirveän pimeitä ja valoja kun ei löydy paljon lenkkipoluilla... Puppe on kyllä ihan fiilareissa kun pidetään iltakoulua, joskus vähän liiankin pomppiva. Tänään kun mun piti ottaa Puppe seuraamaan oli Puppe niin innoissaan pujottelemisesta (ja luulikin että hän taas saa pujotella) että hän kolautti pään suoraan polveeni. Piti ottaa vähän paussia kun sattui niin paljon, siis omistajaan... Luupää..
Viikonloppuna tuli ensimäistä kertaa toruja vieraalta ihmiseltä kun Puppe ei ollut hihnassa kiinni.Olin tavallisesti niemellä Pupen kanssa leikkimässä kun huomasin vanhemman pariskunnan toisen koiran kanssa joka oli kiinni, tulossa meidän suuntaan. Sanoin Pupelle paikka ja juuri kun olin laittamassa Pupen kiinni päätti hän että hän haluaa kuitenkin tervehtiä näitä ihmisiä ja heidän koiraansa... Bad move! Nainen torui minua sitten siitä että toista koiraa ei saa pitää vapaana kun toinen on kiinni. Ei meidän Puppe tehnyt siis mitään mutta se toinen koira ei ehkä oikein tykännyt Pupesta niin sotkuhan siitä tuli. Nolostutti tietenkin hakea Puppe sieltä sitten niskakarvoista kun Pupen korvat oli näköjään mennyt lukkoon. Olihan se periaatteessa kuitenkin minun vikani. Olisi ollut kiva kuitenkin jos pariskunta olisi voinnut edes odottaa että laitan Pupen kiinni kun kuitenkin näkivät että Puppe oli vapaana, eikä vaan tulla lähemmäs jos niitten koira ei tykkää muista koirista... Nojoo. Kait sitä on niin tottunutkin että Otaniemen koirat tuntevat aika hyvin toisensa ja koska täällä ei ole koirapuistoa niin monet pitävät juuri koiriansa vapaana tuolla niemellä jos siellä ei ole muita. Ollaan varovaisempia jatkossa. Ja leikkihän loppu kanssa heti sitten kun Puppe ei tahtonut uskoa. Voivoi. Nyt kun kiinnostuminen ihmisiin (tai siis se että totellaan vaikka ihmisiä menee ohi) ollaan saatu kuriin on toi koiriin kiinnostuminen vielä pakko saada myös kuriin, ettei tollasia juttuja tapahdu uudestaan.
Jepjep.

Ovien availua ja iltakoulua.

Joo...
Enpäs saanut sitten unta, niin joskos se uni maittaisi sen jälkeen kun on vähän blogiin kirjoitellut...

Tänään olin tuolla otaniemen kyläkirppiksellä myymässä tavaraa, jolloin Puppe sitten jäi hetkeksi kotiin yksin... noh, oikeastaan menin sinne kirppikselle erään kaverin seuraksi, ja otin sitten meidän vanhan pölynimurin mukaan, jos se vaikka olisi mennyt kaupaksi... No kerkesinhän minä noin kaksi minuuttia siellä istua kun joku sitten halusikin ostaa sen imurin. Ajattelin siinä sitten, että "heei, mullahan on se eräs kahvinkeitinkin mistä haluan eroon". Lähin siitä sitten kotiin kipasemaan jos vaikka saisin senkin myytyä. No kun tulin kotiin niin Puppe kökötti olohuoneessa syyllisen näköisenä. Olohuoneen ovi kun oli ollut kiinni ennen kuin lähdin. Ajattelin siinä sitten, että ehkä mulla jäi sen oven varmistus huolimattomasti. Lukitsin sitten ovet ja lähdin taas. Kun tulin takaisin kotiin, niin siellä se puppe taas körötteli olohuoneessa. Oli ilmeisesti jätkä sitten keksinyt miten toi olohuoneen ovi toimii. Siirrettiin sitten toi häkki tuohon eteiseen, ja nytten mietitään, että onkohan se liian julmaa jättää tuo hauveli yksin tuohon häkkiin päiväksi (Mira?)? Ei se huomenna ainakaan vielä joudu siinä olemaan, mutta se me päätettiin tänään, oli, että me käydään totuttelemaan Puppea tuohon häkissä oloon... Tänään Puppe sai viettää n. 30 min siinä häkissä, sillä välin kun minä siivosin sen sotkuja (ja vähän omiakin sotkuja). Huomenna koitetaan pitää tuo otus siellä noin tunti ja jatkossa päivittäin jonkin aikaa... Pitäisi saada siitä häkkihetkestä™ vaan jollain tavalla Pupelle miellyttävä kokemus, eikä niin, että se tuntuisi rangaistukselta. Toisaalta, se häkki kyllä vaikutta aivan varmasti meistä paljon brutaalimmalta kuin Pupesta.

Jepjep.
Ollaan ruvettu nykyään pitämään Pupelle iltakoulua. Eli iltasin Puppe ei saakkaan enää ruokaa kipossa, vaan me laitetaan Pupen iltapala semmoseen koulutusnamilaukkuun, ja mennään ossinlammelle harjoittelemaan kaikennäköisiä temppuja... Ja ai että kun on itsellään tyhmä olo kun ei ole tuota ennen tajunnut. Puppehan oppii asioita muutamassa minuutissa, mitä me nyt ollaan puoli vuotta sille koitettu opettaa. Onhan se toisaalta aika kiva porkkana se, että ruoka on kiinni siitä, että toimiiko oikein vai ei... Puppe osaa nykyään siis myös kieriä, ja nousta seisomaan istuma-asennosta. Se mikä on ruvennut myös sujumaan aika hyvin on pujottelu jalkojen välistä. Eli kun ollaan paikallaan niin komennoilla "SIK" ja "SAK", kiertää Puppe kahdeksikkoa jalkojen ympärillä. Tämähän tietysti toimii vaan mikäli ohjaaja osaa tehdä tämän oikein. Se mitä koitettiin tänää myös oli tämän saman toiminnan siirtäminen kävelyyn. Elikkä ohjaaja kävelee, ja Puppe pujottelee jalkojen välistä. Tähän ajateltiin, ettei joka kerta tarvitse sanoa "SIK" tai "SAK" vaan riittäisi, että antaa aloituskomennon "Pujottele!" ja lähtee kävelemään. Kyllä tämäkin onnistu aika hyvin, Puppe vaan kun oli niin innoissaan, että välillä mentiinkin jonnekkin aivan muualle kuin jalkojen väliin. Tietysti se mikä tämän päivän koulutus-sessiossa "kusi sukille" oli se, että mulla kun oli hyvä ajatus, että jos heiteltäisiin samalla vähän frisbeetä. Noh. Olisihan se pitänyt tietää, että jos frisbee on mukana, ei Puppe pysty keskittymään mihinkään muuhun. Se frisbee kun on niiiiin kiva... Mutta kuten sanottu, kyllä me sitten lopulta saatiin jotain koulutettua, tosin vasta sitten kun frisbee oli piilotettu ja Puppe luopunu toivosta, että se löytyisi, mutta ennen sitä ei koulutuksesta meinannut tulla lasta eikä paskaa...

Kyllä me toki sitten sitä frisbee-koulutustakin vähän tehtiin, siinä kun riittää palkintona pelkästään se, että sen frisbeen heittää... Aika hyvin toi hauveli jo niitä kiekkoja palauttaa... Puppe palautti ehkä 8/15 frisbeetä ihan suoraan, loput oli pienen työn takana... Mutta voiton puolella ollaan kuitenkin (helposti yli 50% heitoista ;) ). Ollaan kyllä todella ylpeitä tuosta pienestä terminaattorista joka tällä hetkellä koittaa nukkua tuolla sängyn päässä (ei kuitenkaan sängyllä vaan ihan lattialla). Siitä mun piti muuten vielä sanoa, että ollaan huomattu, että Pupessa on käynyt kehittymään semmonen pieni sohvaperuna. Puppe tykkää nykyään paljon enemmän tulla sohvalle ja vaan makoilla meidän kanssa. Vieläkään se ei tule aivan itsekseen sohvalle, mutta tulee jo aika mielellään jos sitä pyytää. Joo, ja kehittymisestä tuli taas mieleen, että hieman ennen kuin me mentiin kouluttamaan Puppea, niin kun puppe kävi tekemässä kakkosasian, niin sen jälkeen se teki jotain mitä me ei oltu ennen nähty sen tekevän. Puppe kävi tosiaan ruopimaan maata, niin että jätteet peittyisi =). Oli kiva nähdä taas jotain uutta, luonnollista käyttäytymistä.

Jep jep. Ehkä mun pitäisi vaan sulkea tietokone ja koittaa taas ottaa tuosta Jullesta mallia ja taas koittaa nukkua. Oli taas kiva purkaa kuulumisia tänne. Sain mä tässä aika hyvän tekstin aikaseksi vähän alle puolessa tunnissa. Hyvää yötä kaikille!

Boinks.

Note to self: Muista kirjoittaa blogiin

Nonniin.

Tää on siis ihan hirveetä kun ei koskaan muista kirjoittaa tänne. Kun on muka kokoajan ihan hirveä kiire, eikä kerkeis. Siis oikeasti. Eihän tämä blogiin kirjoittaminen kovin aikaa vievää hommaa ole. Nojoo.
Koulut on tosiaan alkaneet, joten nykyään on vähän enemmän aikaa Pupelle. Julle ei tosiaan ole enää töissä, ja mä teen n. 18h viikossa töitä. Joten kyllä tässä saa tsempata kuitenkin, että se aika sitten myös löytyy.

Oltiin Jullen kanssa tosiaan reilun viikon pituisella ekskursiolla Ruotsissa ja Tanskassa, jolloin Puppe oli meidän ystävän luona hoidossa. Puppe vähän kusasi ruokakippoon, sillä tyyliin ensimmäisenä päivänä, oli Puppe löytänyt aivan uuden kirjoituspöydän, jota tietenkin piti hieman maistaa. Noh, koska pöytää ei oltu kasattu vielä, sattui tehty vahinko (onneksi) sopivaan paikkaan, ja se ei kasatussa pöydässä paljon näy. Muuten oli viikko mennyt käsitykseni mukaan suhteellisen helposti. Koko viikko kulminoitui saimaanreissuun, jolloin Puppe pääsi jälleen tuolle ihanalle kartanolle missä oltiin Heinäkuussa. Huomattiin kyllä, että Puppe oli hieman päässyt juoksemaan, sillä kotiintullessaan, Puppe ei paljon muuta tehnyt muuta kun ovesta sisään, rapsutusten vastaanotto, ja sitten olohuoneen matolle nukkumaan. Ei Puppe paljon sen jälkeen reagoinut mihinkään. Pienellä lenkillä käytiin sitten, muttei muuta. Kiitos Hanna ihan hirveästi Pupen huolehtimisesta, niin, että mekin päästiin taas ulkomaille.

Kävi muuten semmonen ikävämpi juttu kun oltiin ruotsissa; Jullella oli unohtunut digikameraan muistitikku, jossa oli esim. kaikki näyttelykuvat Pupesta. Noh. Eihän se nyt tänäpäivänä ole ongelma kun muistitikut ei paljoakaan maksa. No se mikä taas tänäpäivänä on ongelma, on se, että ne muistitikut kun on niin he***tin pieniä. Niin eiköhän se nyt sitten hukkunut matkalle se tikku. Opetushan tässä oli se, että kuvat pitää heti tyhjentää kamerasta. Sattuuhan näitä, mutta meillä kävi kuitenkin aika mieto vahinko. On näitä meinaan nähty, että häviää kuvia vuosikaupalla. Se ei ole yhtä miellyttävä kokemus. Kompensoinniksi saatiin mun vanhemmilta dvd-levy missä on paljon kuvia ja videoita Pupesta, lähinnä niiltä ajoilta kun Puppe on ollut heillä hoidossa. Niitä tulee varmaan tuonne kuvagalleriaan pikkuhiljaa... Taidanpa laittaa muutaman tähän blogitekstiinkin.

Tässä näkee Pupen suht nuorena. Kuva taitaa olla tyyliin viime maaliskuulta. Tykättiin Jullen kanssa tästä kuvasta tosi paljon, ni mikäs nyt olisi parempi paikka laittaa se kun tänne. Toisaalta ajateltiin tätä kuvaa myös meidän seinälle. Pitäisi varmaan käydä kehittämässä semmonen vähän isompi versio tästä kuvasta.

Ollaan heitelty Pupen kanssa frisbeetä taas. Puppe osaa jo aika hyvin tuon kiinnioton, ja sen, että kun sanoo ympäri, kiertää Puppe heittäjän ympäri myötäpäivään, ja lähtee juoksemaan (suht)suoraan eteenpäin. Kopin ottaminenkin menee aika hyvin. Se mikä nyt on semmonen hieman suurempi muutos heittelypuuhissa, on se, että enää me emme suostu hakemaan tota muovikiekkoa. Siinä menee aina hetki ennen kun Puppe tajuaa tuoda sen frisbeen. Mutta kun sen frisbeen heittää vaan silloin kun se tuodaan käteen, oppii sen aika nopeasti tuomaan. Ensimmäisellä kerralla me pidettiin piknikki samalla, kun sitä frisbeetä saatettiin odottaa jopa 20min. Mutta sitten rupesi tahti vähän kiristymään, ja lopulta ei mennytkään montaa sekuntia ennen kun se frisbee tuotiin heiton jälkeen takaisin.
Borat sanoo:GREAT SUCCESS!

Ollaan harjoiteltu muuten semmoistakin nyt vähän, että ollan päästetty Puppe irti, mutta ei päästetty vapaaksi, eli ollaan vaan sanottu, että "pysy vierellä". Ja yllättävää kylläkin, Puppe ei ole lähtenyt minnekkään, vaan on pysynyt oikein kiltisti vierellä. Välillä toi hauveli koittaa vähän fuskata, mutta kun siitä vähän ärähtää, niin kyllä sitä tullaan takasin omalle paikalle. Totta puhuakseni, Puppe kävelee ehkä jopa paremmin silloin kun se on irti remmistä, kun silloin kun se on kiinni. Ehkä siinä jonkinnäköinen vastuu painaa ;). Sitten kyllä kun sanoo "vapaa" niin koira pinkoo semmoista vauhtia ensin yhteen suuntaan, ja sitten takaisin. Aika kiva tunne kyllä kun koira oikeasti kuuntelee... Voi olla, että tästä hauvelista tulee oikein kelpo koira... AINIIN! Oltiin tossa yhdessä koirapuistossa, jossa oli muutama agilityeste, ja Puppe tykkäsi oikein paljon puomista. Ehkä toi agility voisi vähän maistua meidän koiralle.

Jepjep. Ei kai tässä sitten sen kummempia kuulumisia. Kai tässä nyt jonkun verran taas oli purtavaa. Mä koitan muistaa kirjoitella useammin Pupen kuulumisia, kun se nyt ei vielä ole oppinut kirjoittamaan, ei ainakaan tietokoneella ;). Mutta nojoo... ei sen kummempia muutakun pysykää kaikki just tommosina kun olette. Ootte ihan parhaita.
Boinks.

Puppe on vähän...iso

Jeps, taas on aika kirjoittaa :)
Käytiin viime viikonloppuna Tampereella käymässä Valkeakosken koiranäyttelyssä. Tavattiin vihdoinkin Mira taas sen jälkeen kun käytiin hakemassa meidän pallero Espoosen. Nähtiin myös Pupen sisko, Roosa näyttelyssä. Täytyy kyllä sanoa että oli pienoinen shokki nähdä mikä koko ero koiraperheellä oli! Alma oli pienin ja en todellakaan muistanut että se oli niin pieni.. Roosa oli vähän isompi ja sitten olikin meidän "pienokainen" Puppe joka näytti ihan jumboisolta muihin verrattuna. Harmi että veljekset eivät olleet käväisemässä, olisi hauska verrata heitä Puppeen...
Meinattiin melkein myöhästyä näyttelyyn kun ajat olivat menny kuskin kanssa sekaisin mutta päästiin kuitenkin paikalle. Innokkaita oltiin vaikka ei tiedetty mistään mitään... Kimmo sai tipsutella kehässä (tai siis pitää vastaan ettei Puppe lähtisi lipettiin). Puppe oli ainoa urospentu, sekin harmillista :/ Oli hauskaa kuulla kun ensimmäinen juttu mitä tanskalainen tuomari sano oli "He's quite big...".. Ja Puppehan ei ole läski, vaan.. iso..
Noh saatiin me punainen muovinauha, kait erittäin hyvä niin mikäs siinä :D Tässä vielä tuomarin arvostelu:

Puppe, PEN EH

Aika iso 8kk vanha urospentu, hyvä pää ja ilme, hyvä purenta, hyvä kaula ja ylälinja, aika hyvät kulmaukset edestä ja takaa, tarvitsee paljon enemmän aika kehittyä, hyvä luusto, hyvin kannettu häntä, vähän jäykkä ---??---, hyvä turkki, liikkuu hyvin löysästi edestä ja --??-- takaa.

Pupen sisko sai tosi paljon palkintoja, onnea! Ja oikein paljon onnea Almalle joka sai toisen serttinsä :D

Me saadaan onneksi odottaa Pupen kanssa seuraavaan näyttelyyn kun pitää vähän antaa Pupen kasvaa rauhassa ja antaa lihasten kehittyä :P katotaan sitten keväällä miten käy... Olisi ihan hyvä parantaa tota vierellä pysymistä ennen kun seuraavan kerran mennään ;)

Hihnakoulutus = toimii?

Niin se vain on että ollaan Kimmon kanssa huomattu että hihnakouluts alkaa vihdoinkin toimimaan edes vähäsen. Ja mistä? Noh siitä että Pupen kynnet piti leikata eilen. Ei, kyllä me ollaan muutenkin huomattu että Puppe vähitellen osaa rauhoittua nopeammin kun mennään ulos, jokaiseen paikkaan ei ole hirmu kiire. Toiset koirat kyllä kiinnostaa aina enemmän ja enemmän. Pitää kai ruveta kantaa mukana tuhat nakkia että Pupekin osaisi kävellä nätisti ohi.
Puppe on myös alkanut ruinaamaan ihan hirveästi huomiota vierailta, helppoja kohteita kun ovat. Tavallinen hei ja rapsutus ei enään riitä, vaan nyt kiehnataan kunnes huomiota saadaan. Tämä tapa pitäisi kyllä saada pois, niin ihanaa kun Kimmon ja mun mielestä on että Puppe on ystävällinen. Uusia kuvia on muuten laitettu Pupe kuva sivuille. Nyt kun ne videot vielä löytyisivät...

ja taas...

Pitäisi kyllä kirjoittaa useammin tänne mutta töissähän sitä vain ehtii kun muuten on vapaa-aika varattu muille jutuille. Noh, Puppe pysyy kuitenkin hienosti menossa mukana ja keksii tietenkin kaikkea hauskaa tekemistä. Ollaan alettu käymään Tapiolan koirapuistossa Pupen kanssa. Se on vain parin-kolmen kilometrin päässä joten kivasti sinne pääsee. Ainoa tyhmä juttu tässä koirapuistossa on se että se on aina tyhjillään kun me ollaan siellä... Tai sitten on Pienet koirat-aitaus täynnä ja Puppe juoksee aidan toisella puolella Isot koirat-aitauksessa. Muuten toi olisi niin kiva paikka kun aitaus on todellakin tarpeeksi iso...
Yksi vähän kamalampi tapaus kyllä tapahtui tässä eräänä iltana. Olimme Kimmon kanssa kavereitten kanssa ulkona. Tulimme kotiin siinä 3 aikoihin ja tarkoitus oli käydä Pupen kanssa vielä ulkona ennen nukkumaan menoa. En tiedä voitteko kuvitella mitkä ilmeet meille tuli kun löysimme etsiskelyn jälkeen 20 cm nahkahihnasta lattialla. Ja missä oli loput 1,6 metriä nahkaa?? No tietenkin koiran masussa... Tuli pikkasen hätä, soitin heti Helsingin yliopistolliseen eläinkliniikkaan ja sieltä annettin sitten neuvoja, kiitos heille. Puppe oli tietenkin hölmön pirteä, ei mitään vikaa näkynyt koko koirassa. Mentiin sitten kuitenkin ulos, ja neuvojen mukaan syötin Pupelle pienen suolapallon. Ensin luultiin Kimmon kanssa että mitään ei tapahtuisi.. Puppe joi vähän sadevettä ja alkoi haukkua jollekin yökulkijalle... Kesken haukunnan alkoi kuitenkin oksentelu ja sieltähän tuli sitten monta kasaa viiden sentin kokoisia "lakupätkiä". Oli siinäkin Pupella mahtava idea :P Ei oltais kyllä luultu että Puppe siihen remmiin koskee, kun ei olle ennenkään kiinnostanut.. noh, tulipahan sekin opittua...

Oho!

Ihan nolottaa kun ei olla kirjoitettu tänne yli kuukauteen! Aika on mennyt niin hirveän nopsasti, vaan 2 kuukautta kesätöitä jäljellä!
Puppe on kuitenkin hommanut kaikenlaista. Noin kuukausi sitten ajettiin eläinkliniikalle hakemaan antibioottikuurin virtsarakontulehdusta varten. Kyllä sielläkin sai odottaa kauan! Noh, oli kuitenkin lauantai ja oli kiva saada sekin hoidettua. Uiminen sai vähän jäädä sivummalle :)
Juhannuksen oltiin kaverin luona Nuuksiossa. Paikalla oli noin 15 henkilöä ja voitte ehkä ajatella minkälainen rumba siellä oli kun Puppe yritti pitää listaa missä kaikki ihmiset oli. Parasta oli kyllä varmaan se kun yksi kaveri meni ulos nukkumaan niin Puppekin jäi hänen kanssaan makoilemaan ja tarkistamaan ettei hän vaan karkaa minnekkään. Puppe oli myös juhannuksen söpöin koira paikalla.
Puppe on osannut olla myös ihan kiltisti kotona, vaikka välillä on kyllä niin turhautunut olo kun tulen kotiin ja huomaan että olohuoneen ovi on avattu ja tavaroita hetelty lattioille. Puppe kun osaa avata ovia, vaikka ovenkahva on käännetty jopa alaspäin... Ei kyllä ole ihan tyhmä koira.
Hihnakoulutus jatkuu täysillä. Huomaa kyllä että se on karsinut pois pahimman vetämisen, mutta vielä pitää jatkaa kurinpitoa. Puppe on myös päättänyt että samat säännöt ei koske vieraissa kun meillä kotona, eli vieraita päin voi vähän kokeilla hyppiä ja vetästä hihnassa, joten kaveriporukkaakin on saatu välillä vähän kouluttaa ;)
Viime viikonloppu oli kuitenkin Pupen hauskin tähän asti. Olimme ison kaveriporukan kanssa isossa kartanossa Joroisessa viikonlopun yli viettämässä kesäpäiviä. Paikka oli niin iso että siellä sai kunnolla temmeltää. Yli 20 ihmistä oli paikalla joten Puppe juoksi vielä enemmän edestakaisin kun juhannuksena. Ranta ja saunakin oli aivan lähettyvillä joten Puppe on uinut ihan hirveästi viikonloppuna. Kavereilla oli kyllä hauskaa Pupen uintityylille, Puppe kun roiskii vettä ympäriinsä ja yrittää syödä vettä samalla kun se ui.
Oli myös hauskaa nähdä miten "anti-koira-ihmiset" lämpenivät Pupelle. Pari kaveria leikki jopa oikein kunnolla Pupen kanssa vaikka eivät omin sanoin tykkää koirista. Puppe osaa kuitenkin olla niin ihana ja on ihan selvästi maailman kiltein koira. Luulen että pari kaveria saa syyttää meitä tyttöystävien koirakuumeesta... sori... :D Lupaan laittaa lisää kesäfiiliskuvia Pupesta kuvasivuille, niitä kun kertyy oikein kunnolla.
Kartano kun tämä paikka oli niin voitte uskoa että pelotti kun oltiin kierroksella päärakennuksessa. Puppe juoksi ympäriinsä haistellen tavaroita 1700-luvulta. Tuli hirveä flashbäcki kun tulin kotiin ja löysin kirjastokirjan, joka oli painettu 1923, ihan riekaleina sohvalla. Maistui varmaan tosi hyvältä... onneksi maksoi vaan 30 euroa, mutta essee jäi kuitenkin tekemättä kun deadline olisi ollut samana iltana... hups... Olisitte muuten nähnyt koiraparkaa kun tultiin kotiin. Kaiken viikonlopun juoksentelun jälkeen, Puppe vaan lysähti lattialle ja nukkui aamuun asti ilman mitään vikinää! En ole nähnyt Puppea niin väsyneenä ennen.
Pupen lempileikki on nykyään frisbeen kiinniottaminen. Emme harrasta sitä niin usein, mutta aina on hyvä vähän tuuletella. Yritän laittaa videoklipin kuvasivuille kun Puppe harrastelee tätä :)
Puppe on myös ilmoitettu nyt Valkeakosken pentunäyttelyyn joten sinne sitten 24.8 :D Lähdemme varmaan päivää ennen Tamperelle Kimmon tuttujen luo, jotka myös ovat viemässä koiransa samaan näyttelyyn. Pupella tulee varmaan olemaan hauskaa.. Kehäkäyttäytyminen tulee oleman hyvin.. kiinnostava nähdä...

Huoh, tässä taisi tulla ainakin vähän viime kuun tapahtumista. Täytyy muistaa täydentää aina välillä etteivät aivot tarvitse tehdä yhdellä kerralla niin paljon töitä...

Mörkönuudeleita

Nonniin, taas onkin sitten aika kirjoitella tänne blogiin jos jonkinnäköinen romaani.

Kaikennäköistä kivaa on käynyt nyt viimeisen viikon aikana;
Puppe on tosiaan innostunut aivan älyttömästi tosta uimisesta. Se on pupen päivän kohokohta kun me mennään tonne niemen kärkeen ja päästetään se vapaaksi. Ennen se meni veteen toooosi varoen, mutta nykyään se juoksee täyttä häkää sinne veteen ja siellä se sitten pulikoi kunnes me käsketään se ylös sieltä. Tulee ihan mieleen se kun ite oli semmonen räkänokka, ja oli jossain mökillä uimassa, ja se oli sitten niin nastaa, ettei sieltä halunnu tulla pois ollenkaan. Lopultahan vanhemmat sitten pakotti ylös ku ite oli hypotermian partaalla. Puppekin pari kertaa riehunu niin pitkää vedessä, että se rupesi oikein pitämään ääntä kun se vapisi niin paljon. Sitten mentiinkin kotiin. Pupen käyttäytymisessäkin on ruvennut esiintymään enemmän meidän suojelua. Ei se kenenkään kimppuun ole käymässä, mutta kaikennäköisestä epäilyttävästä pitää ilmoittaa. Niinkun yhelle joutsenelle toi hauveli rupesi uhoamaan, jäisi kyllä Puppe kakkoseksi siinä kisassa. Se joutsen näkyykin muutamassa kuvassa kuten tuossa vasemmalla, se kun on melko peloton :/.

Toinen mille piti eilen murista, joka kyllä kieltämättä näytti erittäin vaaralliselta, oli nuudelipussi. On noi bluedragonin nuudelit kieltämättä vaarallisia. Käytiin tosiaan ihmettelemään että mille se Puppe oikein murisee. Niin meillä oli jäänyt leikkuulaudalle avaamaton pussi nuudeleita. Piti sitten siirtää se kaappiin kun Puppea pelotti kun mä otin sen käteen :D. Kutsutaankin niitä nuudeleita nykyään mörkönuudeleiksi.

Pupelta on tosiaan taas irtoillut hampaita. Nyt on tosiaan kaikki kulmahampaatkin irronnut. En itseasiassa ole varma että onkohan Pupella maitohampaita enää ollenkaan. Kyllä sielä varmaan jokin yksittäinen mutta aika hyvin ne sieltä on tullut. Tossa viime viikolla oli kiva leikkiä Pupen pehmoleludalmatialaisen kanssa, kun yhtäkkiä huomaa, että se ei enää olekkaan mustavalkoinen, vaan mustapunavalkoinen :D. Ainoa ongelma hampaitten kanssa on ollut tosiaan toi vasen yläkulmahammas, kun se silloin ehkä 10viikon ikäisenä katkesi, niin siitä on vielä yksi sirpale jäljellä ikenessä, se kyllä heiluu, ja me toivotaan kovasti, että se irtoaisi itsestään. Voi hyvin olla, että se tuleekin sieltä, mutta on myös mahdollisuus, että pitää käydä eläinlääkärissä poistattamassa se sirpale sieltä. Muuten pupen hampaille kuuluu vaan hyvää, pitäisi kai tässä joku päivä vähän pestäkkin niitä.

Tosiaan silloin joskus kerroin, että Puppe nosteli jalkaa kun käytiin ulkona... Noh. Ilmeisesti mä manasin sen sitten, ja sen jälkeen ei hauveli ole nostellutkaan koipiaan pisulla käydessään. Kyllähän se kerkiää vielä, mutta kun se on niin jännää nähdä Puppe tekemässä uusia juttuja.

En muista ollaanko me kirjoiteltu tänne blogiin tästä ennestään, mutta Puppe on ruvennut tajuamaan noiden suojateiden idean, mikä on tietenkin erittäin kätevää tuollaiselle kaupunkikoiralle. Ollaan tosiaan aina suojateiden kohdalla sanottu "SEIS!" jolloin Puppe pysähtyy, ja sitten katsotaan, että onko turvallista ylittää, ja lähdetään liikkeelle "YLI!" -komennolla, jolloin hauva ampaiseekin aika vauhdilla tien yli. Ollaan huomattu, että nykyään Puppe usein pysähtyy suojatien eteen vaikkei me sanottaiskaan hänelle tuota seis -käskyä. Mikä tietenkin on ihan mukavaa. Se on kyllä yksi asia mistä me ollaan Jullen kanssa hyvin ylpeitä, ja mietittiin, että osaakohan Pupen vanhemmatkaan tätä (miten on Mira? ;) ).

Muuten Puppe on pärjäilly aika hyvin kotona vaikka me molemmat ollaan oltu töissä päivisin niin, että Puppe joutuu olemaan yksin kotona päivittäin ehkä noin 9h. Ekana päivänä oli hieman protestointia joka ilmeni kengän jyrsimisenä, mutta muuten on Puppe pärjäillyt aika hyvin...

Nonnin, Mutta nyt taitaa olla aika viedä tuo puheenaihe ulos. Ajateltiin mennä Tapiolaan katsomaan meidän osakunnan futisjoukkoeen matsia. Toivottavasti Puppe ei innostu liikaa nopeasti liikkuvasta pallosta. :D

Ihan hyvän pitunen teksti tästäkin sitten tuli.

Boinks.

Kesäpäiviä

Jotenkin olin huolissani että kun kesätyöt alkavat, en voisi olla Pupen kanssa niin paljon kun haluaisin. Huomaan kuitenkin plussan töissä. Kun tulee kotiin ei tarvitse alkaa lukemaan, pänttäämään tenttiin tai muuta, joten voi heti mennä tekemään jotain kivaa Pupen kanssa! On ollut tosi ihanaa vain olla ulkona ja antaa Pupen telmiä vedessä. Tämä kai on se kesä... Olen lisännyt aika paljon kuvia galleriaan jos on jäännyt katsomatta, aika paljon kuvia on ihan vain vesileikeistä, niitä kun on niin hauska livenä katsoa. Hirveä merihirviö toi meidän koira!

Merisonni

Tänään se tapahtui, Puppe ui ensimmäisen kerran! Vähän törkeetähän se kyllä oli kun hujasin vähän Puppea. Puppe oli kahlaamassa tossa niemellä kun aloin roiskia vettä kaummeas. Puppe kun tykkää syödä roiskuvaa vettä, niin koira tietenkin seurasi lentävää vettä, kunnes yhtäkkiä huomasi että nyt pitää tehdä jotain jos haluaa pysyä vedenpinnalla. Oli hauskaa huomata että kyllä tämäkin koira osaa ja uskaltaa uida :P Kunhan itsekin uskaltaa nyt vain mennä uimaan joskus kun vedet lämpenee niin Puppekin ehkä uskaltaa uida kauemmin. Kimmo oli jo kahlaamassa, mutta vesi oli niin kylmää ett pari kirosanaa kyllä kuului.
Käytiin tänään myös Mustissa ja Mirrissä suurostoksilla. Puolen vuoden ruuat, hieno ja kätevä namipussi/vyölaukku sekä pari, kolme frisbeetä. Käytiin sitten piknikillä Otaniemessä jotta Puppe saisi juosta vapaana ja kaikki vähän huilata kun oli niin hieno ilma. Heiteltiin Kimmon kanssa siinä frisbeetä ja yritettin saada Puppe tajuamaan että frisbeetäkin voi pitää suussa. Olisi hienoa jos Puppe oppisi frisbeen kiinni ottamisen niin kuin Youtube videoissa ;) Tietenkin pitää vielä varoa pieniä luita ja sellasta, mutta pientä muovin totuttelua on ihan kivaa kanssa. Puppe oli jossain vaiheessa kyllä enemmän kiinnostunut ruohon repimisestä.

Eläinlääkärin ihmeitä

Me ihmetellään Kimmon kanssa aina yhtä paljon miten Puppe on niin innoissaan eläinlääkärin luona. Tänään oli varsinkin hauskaa sutia lattiaa. Sai kuitenkin sen rabiesrokotuksen joten rokotukset pitäisi olla kunnossa nytten. Vähän oli ihottumaa vatsassa, joka oli kyllä laantunut ennen lääkärille menoa, ja siihen saatiin myös antibioottisalvaa.

Tässä muuten vähän Pupen painonkehitystä

25.3.2008 8,3 kg
23.4.2008 12 kg
21.5 2008 15 kg

ja juuri mitattu säkäkorkeus 47 cm.

Puppe saa muuten nykyään ruokaa 2 kertaa päivässä ja penturuokaa on annettavana vielä noin 64 kiloa (ihme nörtti toi Kimmo kun laskee noi...). Pitänee varmaan lainaa autoa joskus että saadaan ostettua tarpeeksi ruokaa ja myös ehkä koiran pelastusliivit jos mennään veneilemään kesällä.

Koirapuiston ihmeitä

Viime viikolla ollaan käyty kaksi kertaa Pupen kanssa Helsingissä sijaitsevassa Rajasaaren koirapuistossa. Ihana paikka! Rajasaari on oikea koirien saari missä koirat saavat olla ja temmeltää. Parasta on tietenkin se että saari antaa mahdollisuuden uittaa koiria. Kummallakin kerralla Puppe on saanut tavata kaiken kokoisia ja muotoisia koiria. Sunnuntaina nähtiin koiria suuria kun karhut! Rajasaareen yritetään päästä niin usein kun mahdollista, niin hyvä paikka se kuitenkin on. Otaniemessä ei voi samalla tavalla olla, vaikka on täälläkin kiva leikkiä piilosta Pupen kanssa. Täytyy muuten muista ottaa kunnon kamera mukaan seuraavalla kerralla jotta saataisiin lisää kuvia galleriaan.
Keskiviikkona ollaan taas menossa Pupen lempipaikkaan, eläinlääkärille saaman vielä viimeinen rabiespiikki.
Punkkeja on taas näkynyt joten ostettiin tänään eläinkaupasta punkkipanta. Saa nähdä toimiiko, ainakin menthol/yrtti/ihmehaju siitä lähtee. Olis hyvä jos toimisi, itse kun pelkään punkkeja ihan hirveesti...

PS: Pupella ja vessaharjalla on nykyään aselepo.

Kintut ilmaan ja rakko tyhjäksi!

Jepjep.

Tänään aamulla kun käytiin ulkona Pupen kanssa niin huomattiin jotain hassua. Puppe ryntäsi tavalliseen tapaan hirveätä vauhtia puskaan pissalle, ja aloitti tuon rakontyhjennysoperaation. Suunilleen puolivälissä hommaa huomattiin jotain hassua. Pupella nousi toinen kinttu ilmaan! Sen jälkeen ei olla nähty kintun-nostoa, mutta eiköhän se rupea pikkuhiljaa yleistyä. Jännää. Oltiin vähän shokissa Jullen kanssa =).

Sitten tänään kun tulin kotiin orkesteriharjoituksista, kun Puppe oli ollut yksinään pari tuntia, huomasin, että nyt onkin keksitty jokin kiva juttu. Puppe oli saanut ruokasaavin lattialle ja tyhjentänyt sen sitten. Noh onneksi siinä ei ollut hirveästi jäljellä, mutta eipähän tarvitse antaa ruokaa pupelle tänään. Voisi ehkä vähentää ruoan annosta hieman muutamaksi päiväksi. No pitihän tämänkin joskus käydä. Nyt toi hauveli on aika väsyneen oloinen. Ihme sinänsä.
Ilmeisesti Bordercollien saa väsytettyä muullakin kun lenkillä ja ajattelulla :D. Iltasanomissa oli muuten juttu tänään hauveleista. Bordercollie oli artikkelin mukaan maailman fiksuin koirarotu. Onhan tämä tiedetty jo jonkin aikaa ;). Tässä on linkki sinne... Rokkenroll pitäisi varmaan viedä Puppe ulos historian suurimmalle kakalle.
Boinks.

Hampaat vaihtoon!

Nonniin!
Ensinnäkin pahoittelen kun ei ole kerennyt kirjoittelemaan tänne blogiin kun ollaan Jullen kanssa molemmat oltu kipeänä ja muutenkin paljon kiireitä. Mutta nyt on taas semmonen kutina, että tekstiä voisi virrata jos jonkin verran. Joten nyt vaan kirjoittelemaan.

Huomasin tosiaan tossa äsken kun kattelin Pupen suuhun, niin tänään on Pupelta irronnut viimeinen yläetuhammas. Ja kaikki yläetuhampaat on puhjennut. Alaleuassa on vielä kaksi etuhammasta (korjaus klo 00:20: yksi etuhammas jäljellä), mutta nekin heiluu jo, joten eiköhän nekin pikkuhiljaa rupea irtoilemaan. Noi etuhampaat mitkä on jo kokonaan esillä on kyllä ihan liian isot noin pikkusen koiran suuhun :D. Noh. Kyllä se koira kasvaa sitten ne hampaat kiinni. Tässä on vähän päässyt käymään silleen, että musta on tullut Pupen henkilökohtainen hammaslääkäri. Tulee tonne hauvelin suuhun katsottua suhteellisen monta kertaa päivässä. Noh, kai se on ihan hyvä juttu että joku jaksaa katella niitten hampaitten perään. Kohta rupeaa kai olemaan kulmahampaitten vuoro irrota. Yksi noista kulmahampaistahan on jo irronnut, kun Puppe oli juossut jotakin päin tai jotain vastaavaa, niin se oli sitten katkennut se hammas suhteellisen juuresta, eli siitä ihan ikenen rajan kohilla, ja sitten se sieltä irtosikin vähän ajan päästä.

Hallelujaa! Punkkikausikin on tosiaan alkanut, niin pääsee harrastamaan tuota punkkimetsästystä, iltaisin kun ei olisi yhtään mitään muuta tekemistä. ollaan Pupesta noukittu punkkipihdeillä jo kaksi punkkia, yksi lähes täysi, ja yksi joka oli aivan hetki sitten kiinnittäytynyt. Tuo jälkimmäinen tapahtui ihan muutama tunti sitten. Lisäksi ollaan löydetty punkkeja kävelemässä kotona lattialla. Ei ole tosiaan niin mukavaa se, mutta minkäs sille tekee muutakun antaa punkeille samalla mitalla takaisin. Pitäisikin tässä jokin päivä mennä eläinkauppaan ostamaan punkkipanta josko siitä vaikka olisi jotain apua. Saa nähdä.

Noh. On keväässä hyviäkin puolia. Itseasiassa melkein enemmän hyviä puolia kuin huonoja. Noi punkit on vaan aika hiton iso tappi hanurissa. Kohta ruvetaan käyttämään Puppea koirapuistossa kun sillä on rokotuksetkin melkein kunnossa. 10 päivän päästä (about) saa Puppe rabiesrokotuksen, ja siinä niitä rokotuksia nyt sitten onkin vähäksi aikaa. Nyt jäiden sulattua ja vesien lämmetessä, on Puppe löytänyt uuden harrastuksen; kahlauksen. Vedessä riehuminen on sitten makeata! Voi olla, että tästä hauvelista tulee aikamoinen vesipeto. Saa nähdä jos Pupesta tulee semmoinen paimenkoira kun yhden tuttumme corgista: Se hauveli ei muuten paimentanut, mutta kun ihmiset meni uimaan, niin kaikki piti pelastaa sieltä vedestä. Toivotaan vaan, ettei tänä kesänä tulisi sinilevää juuri ollenkaan. Tässä onkin kuva pupesta ottamassa aurinkoa ja nauttimassa kevään antimista ;).

Pupesta on viime aikoina ollut paljon muutakin kuin vain lenkkiseuraa. Puppe oli pääosassa minun filosofian esseessäni (niinpä niin, filosofiaa teknillisessä korkeakoulussa, mihin maailma on menossa?). Saa nähdä mitä herra E. Saarinen pitää siitä. Oli kyllä jotenkin hassua miettiä, että miten koiranpentu näkee maailman. Mutta onneksi se on ohi nyt. Kirjoittelen varmaan tänne sitten, millaisen arvosanan siitä saan, jos saan :D. Ei ole helppoa kirjoittaa viittä sivua huuhaata.

Jepjep. Mutta nyt voisi mennä nukkumaan niin, että sitten parantuisi tästä flunssasta ennen torstaita.
Näkemiin...

On siitä aikaa

Kylläpä siitä on aikaa kun minä kirjoitin viimeksi... Hirveimmät stressit on onneksi laantunut joten nyt voi taas ajatella muuta kun osakunnan juttuja.
Puppe kasvaa kasvamistaan :) Hirveetä vauhtia. Hauska nähdä miten pentukarvakin alkaa vähitellen tippumaan (näkyy hyvin sohvassamme). Puppe oppi myös aina paremmin rutiinit, kuten kontaktit ulosmennessä ja ruokarutiinit. Ainoa iso ongelma ulkona on juuri nyt hirveä vetäminen, varsinkin lenkin alussa. Pysähtyminen ja jatkaminen kontaktin saatua ei tahdo oikein toimia. Kokeillaan vielä kuitenkin, ehkä alkaa kohta näkyä tuloksia.
Parasta kuitenkin on kun saa olla oikein kauan Pupen kanssa ulkona leikkimässä, varsinkin viikonloppuisin kun Kimmolla ja minulla on kummallakin aikaa. Puppe rakastaa ulkona juoksemista. Vapaana uskallamme pitää Puppea pienellä niemellä mistä Puppe ei näe polulle missä kiinnostavia ihmisiä kävelee. Siellä on hauska katsella sorsia ja muita lintuja.
Tänään käveltiin pidempi lenkki ja käveltiin läheisen tallin ohi. Aitauksessa oli kaksi hevosta joita Puppe ensin katseli kummallisesti ja päättikin sitten että paras tapa on murista niille.
Koiruuksia on tietenkin tapahtunut. Tänään kun tultiin kotiin löydettiin lattialta neljäs rikottu syvä lautanen. Aina jollain kummallisella keinolla koira löytää tiet lautaset jotka on ruokapöydällä, ja jotenkin Puppe saa ne myös alas pöydältä vaikka tuolit on siirretty pöydän alta ja sohvalta on liian pitkä pudotus pöydälle... On se kyllä kumma. Niin ja tämä kaikkihan tapahtuu tietenkin kun ei olla kotona, mites muutenkaan.
Puppe on nyt myös ollut pari kertaa hoihdossa, kerran Kimmon vanhempien luona ja kerran meidän yhden kaverin luona. Kimmon vanhemmat on ihan rakastunut Puppeen! Kylässä oli mennyt ihan hyvin ja Puppe on jopa tervetullut takaisin ;) Pian luokse Puppe on myös tervetullut uudestaan, vaikka Mauri-parka (Pian viherkasvi) ei ole enään elossa. Puppe on saanut myös monta kutsua muille kyliin, kesällä pääsemme kaverin kesämökille missä ehkä lampaat tulee Pupelle tutuksi. :)
Tässä tämä tällä kertaa, täytyy muistaa kirjoittaa useammin!

Lunta rakastava lammaskoira.

Oioioi!

Koitetaan nyt kirjottaa vaikka on kädet ihan kohmeessa. Oltiin meinaan Pupen kanssa ulkona justiinsa ja uskokaa tai älkää, Espooseen on tullut talvi :D.Lunta on tullut toista kymmentä senttiä ja kukas siitä olisi enemmän innoissaan kuin Puppe? Totesin tossa äsken, että sitä vartenhan noita aura-autoja on, että ne tekisi Pupelle isoja kinoksia mitä kaivaa. Äsken koluttiin läpi varmaankin kaksi kuutiometriä lunta muutamassa minuutissa. Kerrankin Puppe pääsi toteuttamaan kaivinkone-luonteenpiirrettään. Nähtiin myös monta ihmistä jotka piti Puppea ehkä söpöinpänä asiana ikinä. Etenkin erästä ISS:n mummelia kiinnosti oikein paljon, ja tällä oli paljon kerrottavaa minulle koiran kasvatuksesta :D. Hän oli kovasti sitä mieltä, että Pupelle pitäisi kohta ruveta antamaan kotiruokaa, kun se ei kuulemma tykkää noista nappuloista. Lienee sanomattakin selvää, että tässä suhteessa meidän koirankasvatustavat eroaa jos jonkin verran. Noita on muutenkin saanut kuulla joiltain ihmisiltä tuota "besserwisser" -asennetta. Lähinnä vanhankansan koulutusmetodeja, jotka nyt lienee vähintääkin kyseenalaisia minun mielestä. Välillä on vähän vaikeata olla kuuntelematta tai kinaamatta kun jotkin näistä neuvonantajista on hyvinkin läheistä sukua (mitään nimiä en kerro ;D).

No mutta on tuo Puppe aika hyvin kouluttunut, ja tosi ihanaa kuulla kun ihmiset on usein sanonut tyyliin, että "Mutta Puppehan on vasta 12 viikkoinen ja se on jo paremmin koulutettu kun useat koirat". Se tekee koko tästä koulutushommasta sen arvoista. Se kai sitten tarkoittaa, että jotain ollaan tehty oikein =).

Eilen käytiin muuten eläinlääkärissä hankkimassa ensimmäiset rokotukset. Meni erittäin hyvin sekin reissu. Ensin bussimatka Tapiolaan (ehkä 3-4km). Se oli erittäin jänskää, ja uutta Pupelle. Vähän jännitti aluksi, mutta ihan hyvinhän se sitten meni. Sen jälkeen erittäin vilkkaan tien yli. Sekin oli kovin jännittävää. Sitten päästiinkin eläinlääkäriin joka olikin sitten Pupen mielestä tosi siisti paikka. Tuli Puppe punnittuakin siinä samalla ja vaa'n mukaan on 8.3kg on tolla punkerolla painoa :O. Rokotuksia puppe ei edes huomannut, siinä kun oli namia pöydällä mitä sai syödä =). Huomattiin sitten siinä kanssa että Pupelta oli irronnut yksi ylä-etuhampaista. Ja tosiaan tuo yksi kulmahammas oli löysempi kuin ikinä. Noh. Sitten sieltä suunnattiinki tapiolan mustiin ja mirriin hakemaan Pupen nimilaatta. Ja samalla ostettiin kaksi uutta pantaa ja 15kg ruokaa. Ja sitten päästiin taas matkaamaan bussilla. Se ei ollut enää yhtä jännittävää mutta oli kuitenkin. Siitä sitten kaupan kautta kotiin. Aikaa koko reissulle tuli n. 2h joten Puppe oli sitten suhteellisen väsynyt. Myöhemmin eilen sitten leikin tuhinoissa lensi ulos se Pupen vasen yläkulmahammas. Poimittiin se sitten samantien talteen, meinaan Puppe meinasi samantien popsia sen. Kohta Pupella ei sitten ole hampaita ollenkaan ;D. Ilmeisesti on ikeniäkin käynyt kutittamaan jonkin verran kun vähän kaikkea pitää pureskella nyt. Ollaan sitten annettu vähän enemmän pureskeltavaa Pupelle.
Nytkin se tossa väsyneenä pureskelee nahkaluuta.

Tuossa eilen tapahtui tosiaan kaikennäköistä, ja sitten kun illalla tultiin kotiin kun Puppe oli ollut n.4h yksinään niin oli kiva tulla kotiin ja huomata, että Puppe oli heittänyt pari lautasta sohvapöydältä lattialle. Ei siinä mitään, kun nuo lautaset ei hajoa muovimatosta, mutta ne hajoaa kyllä jos ne heittää päällekkäin, ja näinhän se hauveli oli tietenkin tehnyt. Noh, ei ne ollut onneksi kovin kalliita lautasia, jotain halpoja IKEAlautasia.Noh, sattuuhan näitä.

Eilen ennen kun mentiin nukkumaan sitten, niin nähtiin, että no johan on: Puppe nukkui sohvalla. Sinne se ei ole vielä päässyt omin neuvoin. Paitsi kerran nakin perässä, ja kerran kun se juoksi imuria karkuun. Mutta molemmissa tapauksissahan kyse oli elämästä ja kuolemasta ;D. Ja itseasiassa n. minuutti sitten näin itse kun Puppe hyppäsi sohvalle, ja se ei näyttänyt kovin vaivalloiselta. Komensin sen sitten pois siitä. Tarkoitus olisi, että Puppe kyllä saa tulla sohvalle, mutta vain luvan kanssa. Saa nähdä nyt miten sekin onnistuu :D.

Meillä on muuten oma talousneuvoja nykyään. Puppe oli meinaan sitä mieltä, että meidän ei tarvitse maksaa vakuutuksia. Kun äsken tupsahti lasku postiluukusta sisään, oli Puppe jo sen kimpussa, ei se kuitenkaan sitä riekaleiksi laittanut, luojan kiitos :D.

Nonniin. Eiköhän siinä ole taas tekstiä vähäksi aikaa =). Niinjoo. Niille jotka tykkäsivät siitä viime videosta, niin voin vähän paljastaa, että uusi video on tulossa. Huomasin muuten myös, että ennen se oli Julle joka kirjoitteli tänne, mutta nyt mä olen vähän ottanut ohjat tän blogin kirjoittamisessa :D.

Boinks.

Leegot boseen, ja ulos skulaan boltsia

Nonniin. Taas olisi aika kirjoitella blogiin.

Juu elikkä pääsiäinen on tulossa mutta pääsiäispupun sijasta, Puppe pääsee kohta tutustumaan hammaskeijuun. Huomattiin tosiaan tossa ehkä 4 päivää sitten, että Pupella vasen yläkulmahammas löysällä, ja tossa kun äsken katselin niin ei pitäisi kestää kauan ennen kuin se irtoaa. Aika karulta se näyttää kyllä, mutta kyllähän sieltä uudet sitten alta tulee. Mahtaa kyllä harmittaa Puppea kun ei oikein pysty jyrsimään sillä mitään. Jonkin oppaan mukaan etuhampaiden pitäisi irrota ensimmäisenä, ja kulmahampaat sitten. Kävin sitten miettimään, että onkohan se löystynyt itsekseen, vai onkohan Puppe vähän auttanut hammastaan ja juossut seinää päin tai jotain vastaavaa. Noh. Tiistaina mennään muutenkin eläinlääkäriin antamaan pupelle ensimmäiset rokotukset niin samallahan tuon tarkistaa sitten.

Puppe on nykyään muuten tajunnut, että sisälle ei ole tulemista, mikäli ei haeta katsekontaktia ja saada lupaa. Nyt kun sen saisi myös toimimaan kun mennään ulos, ja kun ulkona ylitetään teitä. Eilen oltiinkin vähän pidemmällä (vähän päälle kilometrin) lenkillä ensimmäistä kertaa, ja oli se aika vaikeata tajuta, että ajoradalla ei saa kävellä ja, että suojatietä ylittäessä pysähdytään ja haetaan kontaktia. Noh kyllä tämä tästä.

Boinks

Koiranomistajan se aika kuukaudesta.

Hohhoh!

Näihinkin päiviin kai pitäisi tottua... Tänään on ollut tosiaan semmonen päivä ton hauvelin kanssa, että alta pois. Mikään ei ole oikeen toiminut. Katsekontaktia ei olla saatu missään missä pitäisi, haukuntaa ja purentaa ollaan saatu kuulla ja kokea, ulkona kakkaaminen on ollut tänään yhtä suosittua kuin venäläinen hapankaalikeitto ala-asteen ruokalassa. Eihän sille nyt minkään voi. Kyllä nämä asiat vielä eilen osattiin, mutta tänään on kai yksi niistä päivistä. Toi ulkona kakkaamisen puute voi olla jonkinnäköistä protestointia siitä kun ollaan käyty pitämään Puppea kiinni ulkona.
Eihän Puppe nyt kuitenkaan ole tehnyt mitään semmoista, että tekis mieli tehdä kintaat siitä. Mutta kaikki semmonen pieni kenkkuilu masentaa yllättävän paljon. Mutta kyllä tämä taas tästä.

Syy siis tuohon ulkona kiinnipitämiseen on se, että kun kaikki ohikulkijat vaan on niiiin paljon kivempia kun nakinpalaset tai minkään kontaktin ylläpitäminen. Kaiken kukkuraksi kaikki lumi on sulanut, ja lienee sanomattakin selvää, että mutatassu on palannut, joten se ei edes ole niin hirmu kivaa, vaikka Puppe nyt vielä onkin söpö, nähdä tommonen mutamonsteri juoksemassa kohti. Pitää varmaankin ruveta harjoittelemaan paikka -käskyä niin voi taas sitten pitää vapaana.

Jeps.
Ollaan opetettu Pupelle kaikennäköisiä temppuja kuten: istu, maahan, ryömi, odota, ole hyvä ja... no siinä ne melkein olikin. Kieri -temppua ollaan saatu onnistumaan muutaman kerran. Tuo odota ja ole hyvä menee vähän käsi kädessä, kuten esim. tänään pidin Puppeen kontaktia n.10s ennen kuin annoin luvan syödä ruokaa. Taisi olla ainoa kerta tänään kun kontakti toimi =).

Eilen Puppe pääsi leikkimään tämän mäyräkoirakaverin kanssa oikein pitkään. Mäyräkoira kun on helppo selättää. Ne kun on niin pitkiäkin. Jossain vaiheessa nämä hauvelit saivat sitten hyvän idean mennä kahlailemaan rantaveteen samalla kun ne leikkivät. No molemmat olikin sitten kuin, niin, uitettuja koiria. Mentiin sitten sisälle ja suihkuun sen jälkeen.

Saatiin me tossa viikonloppuna vähän kuvattuakin puppea, tällä kertaa ihan videota oikein.
sen löytää täältä.

Videolla näyttää ehkä siltä, että jotain olisi opittu. Tämä on kuitenkin mahtavan nykykuvamanipulaatiotekniikan tulosta, joten älkäähän hämmästykö.

Boinks.

Lumi on ehkä siistein juttu IKINÄ!

Ensin pupen fiilistelykuva!

Tää hauveli kasvaa ihan hirviätä vauhtia. Itse sitä on vaikea huomata, mutta kun oli kavereita kylässä, niin he mainitsivat Pupen kasvaneen. Ruvettiin sitten tutkimaan vanhoja kuvia, ja kyllä se täsmää. Puppe on kasvanut :O (ihan kun sen toteamiseen tarvittaisiin tämmöisiä salapoliisin taitoja). Punnitsemaan me käydään kunhan saadaan hankittua semmoinen painontoteamishärpäke (myöskin vaakana tunnettu).

Lenkillä oltaessa ollaan huomattu, että Puppe on käynyt hieman vetämään. Ollaan kovasti koitettu kouluttaa pois, mutta hieman vaikeata tuntuu tuo olevan. Muutenkin Pupen keskittyminen ulkona olennaiseen on herpaantunut sen jälkeen kun maa sai lumipeitteen. Sitä kun ei tiedä mitä kaikkea siellä lumen alla onkaan, niin pitää siinä sitten tutkia jokikinen neliösentti. Se siis on paljon mielenkiintoisempaa kuin meidän totteleminen tai edes kuunteleminen. Myöskin ongelmia on tullut Pupen yli-ihmisystävällisyyden kanssa. Onhan se hienoa, että Puppe tykkää ihmisistä, ja ihmiset tykkää Pupesta (vielä), mutta vähän Pupen kasvaessa se ei ehkä olekkaan niin kivaa kun semmonen 20kg Puppe tulee tuhatta ja sataa kohti. Pitää keksiä joku fiksu keino saada Puppe ottamaan meihin kontakti mielummin kun hyppiä vieraita kohti.

Muitakin ongelmia on vähän tullut vastaan. Puppe on keksinyt ruveta kokeilemaan meidän rajoja, kuten "Kuinkakohan paljon mä voin näitä pureskella ennen kun ne heittää mut häkkiin?" Ja semmosta. Pitää ruveta sitäkin tarkkailemaan, ja vetää entistä selvempiä rajoja. Ja esineiden pureskelua ollaan myös käyty harrastamaan enemmän, mutta se ei ole ongelma. Ei ainakaan vielä.

Kivaa kerrottavaa sisäsiisteyden rintamalta. Olin tossa aamulla yhdeksän pintaan ulkona pupen kanssa tämän ruokailun jälkeen. Tällä kertaa Puppea ei kiinnostanut kakkaaminen ei sitten yhtään. Lumi oli jälleen siistimpää. Oltuani sitten n. 40min ulkona, päätin, että nyt ei ole kakkaa tulossa, joten mennään sisälle. Jos kakka tulee sisälle niin sittenpä tulee. Ja ihmeellistä kyllä, kakkaa ei tullut ennen kuin vasta kun mentiin ulos seuraavan kerran n. 5h jälkeen. Sitten sitä tuli tuplamäärä! Ylpeydentunne oli käsinkosketeltava. Pupella kun yleensä AINA on kakkahätä heti ruoan jälkeen.

Jep. Ja eilenhän me syötettiin Pupelle viimeiset matolääkkeet kuurista. Eli nyt on koira täysin madotettu. Ei ollut tosiaan minkäännäköisiä ongelmia lääkkeitten syömisen kanssa. Tänään sitten oli vuorossa kynsien leikkuu, ja kyllä Puppe vähän mutisi vastaan, mutta kyllä me saatiin ne kynnenpituudet sitten laillisiin mittoihin.

Että semmosia kuulumisia tällä kertaa.

Boinks.

Madot hiiteen mahasta!

Nonniin.
Taas on viikko melkein ohi, ja on taas aika vähän raportoida kun Puppe täytti kokonaiset 9 viikkoa!
Elikkä tänään annettiin Pupelle matolääkettä. Onnistuttiin saamaan oikeanlaista, vaikkei apteekkari paljon niistä tiennytkään. Pillerit meni tosiaan aika sujuvasti ruoan kanssa. Tää hauveli kun hotkii ruokansa hirviätä vauhtia, niin ei se kerinnyt mitään pillereitä huomaamaan :D. Tänä aamu oli kanssa vähän historiallinen. Taisi olla ensimmäinen kerta kun nuori herra oli ollut koko yön pissaamatta! Hieno homma. Vielä hienompi homma oli tietenkin se, että Puppe juhlisti tätä tekemällä suurimman pissan ikinä. Makuuhuoneen lattialle sängyn viereen kun me ei oltu vielä noustu sängystä. Ihanaa =D.

Tänään nähtiin tossa ulkoillessa uusia tuttuja koirien kanssa. Rodusta en tiedä, mutta toinen oli jonkinnäköinen metsäkoira, Turre, ja toinen oli hieman bordercollieta isompi sekarotuinen paimenkoira, Musti. Aika rajuja leikkejä pääsi Puppe leikkimään, mutta se kasvattaa luonnetta =). Näiden koirien omistajilla on tosi paljon hyviä fiksuja neuvoja. Tosi kivoja ihmisiä. Ollaan käytetty kuulemma aika täsmälleen samoja metodeja koulutuksessa, ja heillä ne toimi erittäin hyvin. Kiva kuulla =). Vähän ennen kun mentiin ulos niin Puppe oli päässyt istumaan meidän sänkyyn, vaikka me hänet sinne nostettiin, oli se hurjan kivaa. Mielenkiintoisempaa olikin nähdä miten Puppe reagoi siihen, että tämän piti tulla omin neuvoin alas, korkeista paikoista poistuleminen kun on ollut niin kovin jännittävää ja pelottavaa. Hyvinhän se Puppe sieltä hyppäsi alas. Vähän pidemmän kiitoradan tämä olisi ehkä tarvinnut, mutta ensi kerralla sitten =). Meidän sänky kun on aika korkea (n. 60cm).

Taas on käynyt johdot kiinnostamaan. Oikeastaan yksi erityinen johto; kitaravahvistimen sähköpiuha. Kun huomasin, että Puppe pureskeli tätä, sai nuori herra kyllä kuulla kunniaansa. Kyllä siitä huomasi, että vähän hävetti. Hyvä niin. Sähköturvallisuudella ei pidä leikkiä. Kuunnelkaa sähköinsinööriä ;).

Rupesin tuossa miettimään kun Puppe on ihan selvästi ollut ennen sitä mieltä, että vessa ei ole tarpeeksi suuri Pupelle ja pelätylle vessaharjalle. Nyt ollaan taas vähän altistettu Puppea vessaharjalle, ja huomattiin, että puppe ei ehkä sittenkään (enää) pelkää vessaharjaa, vaan harja taitaa nykyään olla kaveri jonka kanssa haluttaisiin nukkua. Ei kovin ihanaa. Ollaan kuitenkin toruttu Puppea koskemasta vessaharjaan. Ei oo kiva jos Puppe harjaa hampaansa toisten pönttöharjalla. Yäk. =)

Nonniin. Joskos sitä olisi aika mennä nukkumaan, ensi viikolla on tenttiviikkokin ja kaikkea :O. Hyvää yötä kaikki!
Taino, joskos sitä katsois vaikka hurtan ja staran tietokoneelta ensin =).

Boinks.

Ruskeat rapsutustäplät

Tänään tuli taas lunta! On se kyllä paljon hauskempaa kävellä ulkona pimeässä kun lumi valaisee maaston. Puppekin tykkää riehua ja temmeltää lumessa :)
Todettiin tänään Kimmon kanssa että kyllä toi meidän Puppe on trikki. Kaksi pientä ruskeaa rapsutustäplää löytyy poskista. Muualta ei kyllä olla löydetty ruskeeta, hauska piirre kuitenkin. Puppe on tykästynyt tosissaan sen uuteen leluun, joka on nimetty Tirahviksi (koska se on tiikerin ja kirahvin risteytys, tietenkin!) Lempipaikka on kanssa todettu, muovinen pelituoli joka on juuri sopivan muotonen pennulle löhöilylle. Mahtaa kyllä potuttaa myöhemmin kun ei enään mahdu siihen loikoilemaan :D
Nyt kun ollaan vaihdettu takaisin alkuperäiseen ruokaan, ollaan huomattu että Pupen vatsa voi jo paljon paremmin. Kakka ei ole enään löysemmän puolella ja vaikuttaa kanssa että kakkaaminen on kivempaa. Kun käytiin tänään ostamassa lisää ruokaa eläinkaupasta, ostettiin samalla myös nimilaatta johon tulee Pupen nimi ja meidän puhelinnumerot. Laatta on luun muotoinen, aivan niin kuin Kimmo on haaveillut koko ajan.
Tosi hauskaa muuten että ihmiset (Mira ;) ) kommentoi Pupen tekemisiä, ei tämäkään blogi ole turhaa raapustelua. Ja onhan blogin tarkoitus kuitenkin se että voi koska tahansa katsoa miten meillä menee veijarin kanssa ja miten se edistyy! Saa kommentoida niin paljon kun haluaa!
Kuvassa näkyykin sitten Pupen pari lempiasiaa; Tirahvi ja pelituoli.

Pupen gastronominen garnityyri

Vaihdettiin tossa ehkä viikko sitten Pupen ruokamerkkiä (olisikohan royal caninesta) eukanubaan. Ja sitten ihmeteltiin kun rupesi yhtäkkiä kakkaa ilmestymään lattialle meidän poissaollessa. Tällä sarallahan meillä ei varsinaisesti ongelmia ole koskaan ollut vielä. Puppe on hyvin ymmärtänyt, että kakka kuuluu ulos. Nyt saattoi kuitenkin olla kahdetkin kakat sisällä kun tultiin kotiin. Ilmeisesti koiraraukan maha ei oikein tykkää tuosta eukanubasta, joten koitetaan nyt vaihtaa takasin tuohon Miran antamaan ruokaan. Vaikuttaa siltä kyllä, että maha toimisi taas. Toi eukanuban tuottama kakka oli kanssa semmoista vaahtomaista, ja todella ikävää korjata pois. Esimerkki siitä oli kun oltiin äidin isän luona tänään, niin ensimmäinen asia minkä puppe keksi, oli kiivetä yläkertaan ja vääntää vanukkaat valkoselle matolle. No onneksi pappa ymmärtää koirien päälle. Vähän kyllä nolotti.. :D Hankittiin myöhemmin tänään sitten vähän uusia leluja ja siankorvia. Saa nähdä mitä nuori mies niistä tykkää.

Huomattiin muuten kanssa, että Japanilaiset eivät ole ainoita joilla on kakkafetissejä. Ilmeisesti Bordercollieillakin sitä ilmenee jos jonkin verran. Onhan se tietenkin kaunis ajatus, että "Jos minä tän tästä syön pois, niin ehkä ne ei huomaa mitään." Kerran käynyt niinkin, että olen huomannut kun Puppe pissaa lattialle, ja mietin, että toi pitää korjata pois. Ja kun menen korjaamaan niin hupsistakeikkaa... Lätäkkö onkin hävinnyt :D. Pisuja ollaan muuten nyt saatu jo aika hyvin ulos, ollaan pidetty pissaa ulkona ehkä maailman hienoimmaksi asiaksi telkkarin keksimisen jälkeen.

Ollaan huomattu että Puppe saa melkein aina jonkinnäkoisen hikan kun se on syönyt :). Kyllä se sitten ajan kanssa menee ohi. Vähän on Puppea sattunut kun se rupee tekemään niitä hölmöläisen hommia. Tossa eilenaamulla se juoksi suoraan Jullen eteen kun Julle käveli eteiseen kengät jalassa. No sai puppe sitten tassun kengän alle, ja hetken jo pelättiin, että jalka murtui kun hauveli pomppi kolmella jalalla ja ulvoi. No koska Puppe pelkäsi siinä Jullea, niin mä menin sitten koittelemaan Pupen tassua, ni ei se siitä ulissut ja ennen pitkää se taas juoksikin täyttä vauhtia. Eilen Puppe myös juoksi päin kiveä kun ei tajunnut katsoa eteensä, kun tien toisella puolella oli jotain paljon kivempaa. No ehkä se oppii virheistään =).

Nyt pitää munkin lopettaa kun tulee aina tämmönen maratoniteksti kun mä käyn kirjottamaan tajunnanvirtaa =).
Boinks.

Danger! High voltage!

Jepjep.

Eiköhän ole aika minunkin menettää blogineitsyys =).
Joo, eli Puppe on kyllä tainnut jo ymmärtää, että kakka kuuluu ulos. Kaksi kertaa on lipsahtanut sisälle, mutta nekin nyt vähän silleen, että se oli kyllä osittain meidän vika kun ei jaksettu (/keritty) olla pupen kanssa ulkona tuntia enempää. Pisu sitten taas onkin aivan asia erikseen. Nyt ollaan muutamaan otteeseen saatu Puppe pissaamaan ulos. Tänään illalla Puppe oli kokonaiset 3,5-4h yksin kotona pissaamatta. Ja heti kun tultiin kotiin niin äkkiä ulos ja sieltähän se pisu tuli =). On tällä hauvelilla vielä toivoa tulla sisäsiistiksi.

Ei taaskaan ihan pelkkää ruusuilla tanssimista tämä koiran pitäminen. Sunnuntaina Puppe oli löytänyt Jullen tietokoneen laturin, ja johto, johon muuten oli sivelty limettiä makunautinnon estämiseksi, oli tällä kertaa uhrina. No poikkihan se purtiin. Onneksi se oli matalajännitepää, mutta koska hauveli vielä on hengissä, niin toivon, että se sai oikein kovan tällin, ettei tarvitse enää pureskella johtoja. Pureminen on tosiaan kivempaa kuin koskaan aiemmin, ja Puppea ihmetyttää miksei nuori herra sitä ole aiemmin keksinyt. Mutta onneksi Puppe ilmeisesti nukkuu kun me ollaan poissa, mitään ei ole tuhoutunut meidän poissaollessa. Puppe ilmeisesti tykkää jännityksestä. Paperi ja pahvi on kyllä kivointa mitä saa rikkoa. Sitä kun revitään (ja paljon). Niitä me sitten siivoillaan päivät pitkät. Kivempi siivota kuitenkin paperia kuin sohvan kankaanpalasia.

Ruokaakin on käyty kerjäämään. Tänään hypittiin sohvapöydälle pöllimään ruokaa... No kyllähän sen tietää, että häkki siitä heilahtaa. Taas sitä oltiin niin mölyapinaa, mutta tällä kertaa Puppe ei jaksanut leikkiä marttyyriä niin kauan kuin viimeksi. Välillä ollaan jouduttu vähän valtataisteluita pitämäään, mutta ollaan tehty Pupelle aika selväksi, että kuka täällä komentaa ja ketä täällä totellaan.

Kyllä tämä alkuhuuma on vähän mennyt ohi, ja koirankasvatuksen arki näyttänyt julman naamansa. Mutta kyllä tämä tästä. Pupesta tulette kuulemaan vielä muualtakin kun tästä blogista =).

Lisäys klo 23:50

Jaa niin joo. Unohtui sanoa tossa, että eilen illalla kun oltiin lenkillä niin Puppe löysi ehkä kiinnostavimman asian ikinä. Lähimetsästä löytyi nimittäin jäätynyt rupikonna, ja asian kiinnostavuutta lisäsi tietenkin se, että sen kantaminen ja etenkin kotiin tuominen oli erittäin kiellettyä. Saatiin siinä sitten kuitenkin koira kiinni ja konna pois suusta. Mitenköhän tämmönen hauveli oikein selviäisi yksin luonnossa :D.

Puppe vs. Vessaharja

Eilen ja toissa päivänä ollaan kuultu paljon murinaa ja hampaitten kiristystä... Syy? Vessaharja. En tiedä mikä siinä on mutta ensiksi vessa harja oli ihan kamala, hirvee tyyppi. Yritin esitell Pupelle vessaharjan ja tämä toimikin illan. Ei ollut mitään vessaharjaa vastaan. Mutta yöunet olivat kai taas muuttaneet mielen, koska aamulla mentiin taas haukkumaan vessaharjalle, tällä kertaa kyllä enemmän leikillä. Taidan kuitenkin sulkea vessan oven aina kun lähden kotoa, ettei naapurit hermostu turhaan haukkumiseen.
Ollaan otettu suuri askel myös sisäsiisteyteen päin! Eilen ja tänään aamulla Puppe teki sekä ykköset että kakkoset ulos, jeeee! Toivottavasti suurenmoiset kehut ja namit tekevät tehtävänsä, yksi pissa ulos on yksi pissa vähemmän siivottavana.
Puppe osaa muuten istua käskystä! Se on sitten toinen juttu onko kuulolaitteet päällä ;)

Hyvä koira!

Täytyy kyllä sanoa että olen aina yhtä iloinen kun Puppe toimii keskustelun avaajana. Muut koiranomistajat tulevat rohkeasti juttelemaan, antavat vinkkejä ja kertovat omista kokemuksista. Tänään Puppe uskalsi jopa tervehtiä varmaan 20 kertaa suurempaa koiraa ja hyvin meni!
Olin Pupen kanssa erityisen paljon ulkona tänään. Puppe on oppinut hyvin pysymään lähellä vapaana, ei se kuitenkaan yksin halua jäädä. Pentu on myös oppinut hyvin tulemaan luokse kun pyydetään, tosi jännä miten nopeasti Puppe ymmärtää mistä on kyse. Ruokakupin äärellä ja ovesta ulos/sisään mennessä ollan myös odotettu kontaktia, toimii jo aika hyvin! Muu hauska tapahtuma on että ensimmäinen huonekalu, lipasto, on pureskeltu. Maistui varmaan hyvältä.
En ole ihan varma, mutta paimennusvietti vaikuttaa tulevan esiin välillä. Lopetamme kyllä sen heti kun Puppe yrittää paimentaa meitä. Paimentaa saa tehdä vain silloin kun on lupa :)

Lunta - vihdoinkin

Vihdoinkin satoi tänä aamuna edes vähäsen lunta niin että pystyi tekemään lumipalloja. Eilen ja tänään ollaan lenkillä tavattu koiraihmisä naapurustossa. Täällä on paljon pentuja ja muita koiria joiden kanssa myöhemmin voisi leikkiä. Eilen tavattiin kaksi kääpiöpinsseriä, joista toinen oli 13 viikkoa, tänään 8 kuukautinen kultainen noutaja. Puppe haluaisi vielä pysyä poissa muista koirista, vaikka ne niin ystävällisesti tahtoisi tulla tervehtimään. Heti kun ne kääntävät selkänsä, niin Puppe uskaltaa lähestyä, mutta hyppää äkkiä takaisin kun koirat huomaavat. Eiköhän sitten vähän ajan kulutta Puppe saa rohkeutta.
Tänään oli kuitenkin kiva temmeskellä lumessa. Sain vähän kuviakin otettua, ja tein tänään myös kuvagallerian, kun en muuta ole pystynyt tekemään kun olen kuumessa ja flunssainen... Kuvat löytyvät siis tästä.

Mölyapina

Puppe tapasi paljon uusia ihmisiä tänään. Huomaa kyllä että pentu on tottunut meihin enemmän ja uskaltaa myös olla enemmän oma itsensä. Leikeissä tuli jopa vähän ärähdyksiä ja muita ääniefektejä. En tiedä mikä Puppeen oikein tuli, taisi olla viimeinen vieras joka osasi oikein saada leikkimisvietit koholleen parhaalla lelulla ikinä, avainnippu. Ulkona ollessa ollaan kanssa pidetty Puppe vapaana ja vähän harjoiteltu luokse tuloa... Toimii kyllä kun on riittävän pitkä matka, mutta lyhyet etäisyydet tahtoo vielä olla liian tylsiä.
Mölyapinan ominaisuuksia saatiin kanssa huomata pari minuuttia sitten kun Puppe riehui makuhuoneessa, saatiin kiinni itse teossa. Lopputulos oli että Puppe sai mennä omaan paikkaan ja siitähän mekastus vasta alkoi! Ei tahdottu oikein hyväksyä että joskus pitää vain rauhoittua, mutta vähän ajan päästä itku laantui, ja ovi häkistä avattiin. Riehuminen loppuikin siihen. Muuten on kyllä mennyt hyvin, symppis kaverihan se on. Tykkää sylissä olemisesta ja muutenkin halimisesta. Lisää vieraita on tulossa viikon aikana joten eiköhän pennulla tule olemaan oikein kissanpäivät.

Puppe tuli taloon

Kymmenen kilometrin jälkeen Keskelt Korpee Ihmeentuoja "Puppe" ei enään jaksanut itkeä, vaan nukkui kiltisti häkissä koko matkan. Yllättävän helposti 450 km matka meni! Kotona ollaankin sitten katseltu ympäriinsä ja kiiveilty kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Luulen kyllä että veijari tulee viihtymään hyvin meidän luona! Jopa suihkun käynti kävi vaivattomasti vaikka ensin vaikutti vähän epäilyttävältä touhulta. Mitään ei kyllä mutise takaisin vaan kiltisti antaa käsitellä! Hyvä tästä tulee...