Hampaat vaihtoon!

Nonniin!
Ensinnäkin pahoittelen kun ei ole kerennyt kirjoittelemaan tänne blogiin kun ollaan Jullen kanssa molemmat oltu kipeänä ja muutenkin paljon kiireitä. Mutta nyt on taas semmonen kutina, että tekstiä voisi virrata jos jonkin verran. Joten nyt vaan kirjoittelemaan.

Huomasin tosiaan tossa äsken kun kattelin Pupen suuhun, niin tänään on Pupelta irronnut viimeinen yläetuhammas. Ja kaikki yläetuhampaat on puhjennut. Alaleuassa on vielä kaksi etuhammasta (korjaus klo 00:20: yksi etuhammas jäljellä), mutta nekin heiluu jo, joten eiköhän nekin pikkuhiljaa rupea irtoilemaan. Noi etuhampaat mitkä on jo kokonaan esillä on kyllä ihan liian isot noin pikkusen koiran suuhun :D. Noh. Kyllä se koira kasvaa sitten ne hampaat kiinni. Tässä on vähän päässyt käymään silleen, että musta on tullut Pupen henkilökohtainen hammaslääkäri. Tulee tonne hauvelin suuhun katsottua suhteellisen monta kertaa päivässä. Noh, kai se on ihan hyvä juttu että joku jaksaa katella niitten hampaitten perään. Kohta rupeaa kai olemaan kulmahampaitten vuoro irrota. Yksi noista kulmahampaistahan on jo irronnut, kun Puppe oli juossut jotakin päin tai jotain vastaavaa, niin se oli sitten katkennut se hammas suhteellisen juuresta, eli siitä ihan ikenen rajan kohilla, ja sitten se sieltä irtosikin vähän ajan päästä.

Hallelujaa! Punkkikausikin on tosiaan alkanut, niin pääsee harrastamaan tuota punkkimetsästystä, iltaisin kun ei olisi yhtään mitään muuta tekemistä. ollaan Pupesta noukittu punkkipihdeillä jo kaksi punkkia, yksi lähes täysi, ja yksi joka oli aivan hetki sitten kiinnittäytynyt. Tuo jälkimmäinen tapahtui ihan muutama tunti sitten. Lisäksi ollaan löydetty punkkeja kävelemässä kotona lattialla. Ei ole tosiaan niin mukavaa se, mutta minkäs sille tekee muutakun antaa punkeille samalla mitalla takaisin. Pitäisikin tässä jokin päivä mennä eläinkauppaan ostamaan punkkipanta josko siitä vaikka olisi jotain apua. Saa nähdä.

Noh. On keväässä hyviäkin puolia. Itseasiassa melkein enemmän hyviä puolia kuin huonoja. Noi punkit on vaan aika hiton iso tappi hanurissa. Kohta ruvetaan käyttämään Puppea koirapuistossa kun sillä on rokotuksetkin melkein kunnossa. 10 päivän päästä (about) saa Puppe rabiesrokotuksen, ja siinä niitä rokotuksia nyt sitten onkin vähäksi aikaa. Nyt jäiden sulattua ja vesien lämmetessä, on Puppe löytänyt uuden harrastuksen; kahlauksen. Vedessä riehuminen on sitten makeata! Voi olla, että tästä hauvelista tulee aikamoinen vesipeto. Saa nähdä jos Pupesta tulee semmoinen paimenkoira kun yhden tuttumme corgista: Se hauveli ei muuten paimentanut, mutta kun ihmiset meni uimaan, niin kaikki piti pelastaa sieltä vedestä. Toivotaan vaan, ettei tänä kesänä tulisi sinilevää juuri ollenkaan. Tässä onkin kuva pupesta ottamassa aurinkoa ja nauttimassa kevään antimista ;).

Pupesta on viime aikoina ollut paljon muutakin kuin vain lenkkiseuraa. Puppe oli pääosassa minun filosofian esseessäni (niinpä niin, filosofiaa teknillisessä korkeakoulussa, mihin maailma on menossa?). Saa nähdä mitä herra E. Saarinen pitää siitä. Oli kyllä jotenkin hassua miettiä, että miten koiranpentu näkee maailman. Mutta onneksi se on ohi nyt. Kirjoittelen varmaan tänne sitten, millaisen arvosanan siitä saan, jos saan :D. Ei ole helppoa kirjoittaa viittä sivua huuhaata.

Jepjep. Mutta nyt voisi mennä nukkumaan niin, että sitten parantuisi tästä flunssasta ennen torstaita.
Näkemiin...