Nonniin, taas onkin sitten aika kirjoitella tänne blogiin jos jonkinnäköinen romaani.Kaikennäköistä kivaa on käynyt nyt viimeisen viikon aikana;
Puppe on tosiaan innostunut aivan älyttömästi tosta uimisesta. Se on pupen päivän kohokohta kun me mennään tonne niemen kärkeen ja päästetään se vapaaksi. Ennen se meni veteen toooosi varoen, mutta nykyään se juoksee täyttä häkää sinne veteen ja siellä se sitten pulikoi kunnes me käsketään se ylös sieltä. Tulee ihan mieleen se kun ite oli semmonen räkänokka, ja oli jossain mökillä uimassa, ja se oli sitten niin nastaa, ettei sieltä halunnu tulla pois ollenkaan. Lopultahan vanhemmat sitten pakotti ylös ku ite oli hypotermian partaalla. Puppekin pari kertaa riehunu niin pitkää vedessä, että se rupesi oikein pitämään ääntä kun se vapisi niin paljon. Sitten mentiinkin kotiin. Pupen käyttäytymisessäkin on ruvennut esiintymään enemmän meidän suojelua. Ei se kenenkään kimppuun ole käymässä, mutta kaikennäköisestä epäilyttävästä pitää ilmoittaa. Niinkun yhelle joutsenelle toi hauveli rupesi
uhoamaan, jäisi kyllä Puppe kakkoseksi siinä kisassa. Se joutsen näkyykin muutamassa kuvassa kuten tuossa vasemmalla, se kun on melko peloton :/.Toinen mille piti eilen murista, joka kyllä kieltämättä näytti erittäin vaaralliselta, oli nuudelipussi. On noi bluedragonin nuudelit kieltämättä vaarallisia. Käytiin tosiaan ihmettelemään että mille se Puppe oikein murisee. Niin meillä oli jäänyt leikkuulaudalle avaamaton pussi nuudeleita. Piti sitten siirtää se kaappiin kun Puppea pelotti kun mä otin sen käteen :D. Kutsutaankin niitä nuudeleita nykyään mörkönuudeleiksi.
Pupelta on tosiaan taas irtoillut hampaita. Nyt on tosiaan kaikki kulmahampaatkin irronnut. En itseasiassa ole varma että onkohan Pupella maitohampaita enää ollenkaan. Kyllä sielä varmaan jokin yksittäinen mutta aika hyvin ne sieltä on tullut. Tossa viime viikolla oli kiva leikkiä Pupen pehmoleludalmatialaisen kanssa, kun yhtäkkiä huomaa, että se ei enää olekkaan mustavalkoinen, vaan mustapunavalkoinen :D. Ainoa ongelma hampaitten kanssa on ollut tosiaan toi vasen yläkulmahammas, kun se silloin ehkä 10viikon ikäisenä katkesi, niin siitä on vielä yksi sirpale jäljellä ikenessä, se kyllä heiluu, ja me toivotaan kovasti, että se irtoaisi itsestään. Voi hyvin olla, että se tuleekin sieltä, mutta on myös mahdollisuus, että pitää käydä eläinlääkärissä poistattamassa se sirpale sieltä. Muuten pupen hampaille kuuluu vaan hyvää, pitäisi kai tässä joku päivä vähän pestäkkin niitä.
Tosiaan silloin joskus kerroin, että Puppe nosteli jalkaa kun käytiin ulkona... Noh. Ilmeisesti mä manasin sen sitten, ja sen jälkeen ei hauveli ole nostellutkaan koipiaan pisulla käydessään. Kyllähän se kerkiää vielä, mutta kun se on niin jännää nähdä Puppe tekemässä uusia juttuja.
En muista ollaanko me kirjoiteltu tänne blogiin tästä ennestään, mutta Puppe on ruvennut tajuamaan noiden suojateiden idean, mikä on tietenkin erittäin kätevää tuollaiselle kaupunkikoiralle. Ollaan tosiaan aina suojateiden kohdalla sanottu "SEIS!" jolloin Puppe pysähtyy, ja sitten katsotaan, että onko turvallista ylittää, ja lähdetään liikkeelle "YLI!" -komennolla, jolloin hauva ampaiseekin aika vauhdilla tien yli. Ollaan huomattu, että nykyään Puppe usein pysähtyy suojatien eteen vaikkei me sanottaiskaan hänelle tuota seis -käskyä. Mikä tietenkin on ihan mukavaa. Se on kyllä yksi asia mistä me ollaan Jullen kanssa hyvin ylpeitä, ja mietittiin, että osaakohan Pupen vanhemmatkaan tätä (miten on Mira? ;) ).
Muuten Puppe on pärjäilly aika hyvin kotona vaikka me molemmat ollaan oltu töissä päivisin niin, että Puppe joutuu olemaan yksin kotona päivittäin ehkä noin 9h. Ekana päivänä oli hieman protestointia joka ilmeni kengän jyrsimisenä, mutta muuten on Puppe pärjäillyt aika hyvin...
Nonnin, Mutta nyt taitaa olla aika viedä tuo puheenaihe ulos. Ajateltiin mennä Tapiolaan katsomaan meidän osakunnan futisjoukkoeen matsia. Toivottavasti Puppe ei innostu liikaa nopeasti liikkuvasta pallosta. :D
Ihan hyvän pitunen teksti tästäkin sitten tuli.
Boinks.
