Bambi...

Oioi kun "talvi" on kivaa aikaa...Täällä on nyt ollut muutaman päivän niinkun oikeasti talvilämpötiloja. Lämpötilat on pyörinyt siellä -5 ja -10 välillä... Lunta on tullut tänään ihan vaan nimeksi, eli siis alle 5mm, mutta meillä on ollut tosi kivaa kun ollaan menty ulos. Eilen heräsin n. kymmenen maissa, ja menin yksin Pupen kanssa ulos kun Jullea väsytti aika lailla vielä. Käveltiin lopulta aika pitkä lenkki ympäri Otaniemeä. Oli todella kiva katsella jengiä luistelemassa merellä. Ei 

uskallettu kuitenkaan Pupen kanssa mennä jäille, kun ei ole ollut edes viikkoa pakkasta. Soitin isille, ja kyselin vähän, että koska uskaltaa mennä, niin ei sitten lopulta menty. Mutta löydettiin pieni jäätynyt lätäkkö ojasta, missä meillä oli Pupen kanssa tosi hauskaa. Sitten lopulta mietin, että Ossinlammella voisi ollakin jäätä. Mentiin siihen nurmelle sitten, ja ensin nähtiin aika suurehko myyrä, joka kiinnosti Puppea aika lailla. Kerkesin kuitenkin kieltää Puppea ottamasta myyrää kiinni. Ei se varmaan sitä olisi syönyt, mutta jos olisi, niin ei olisi ollut ensimmäinen kerta kun näen koiran hotkaisevan myyrän elävänä :D (minun isovanhempien edesmennyt mäyräkoira Temi nappasi kerran rannalla myyrän, ja hotkaisi sen ennen kuin kukaan kerkesi päästä lähellekkään tätä :) ). Sitten mentiin varovasti jäälle. Ja huomasin tosiaan, että jäätä oli semmoiset 10-15cm parhaimmillaan ehkä jopa 20cm. Ja se oli vielä teräsjäätä, kun ei se vesi virtaa siitä lammesta yhtään minnekkään, ja kaiken lisäksi se on myös makeata vettä, niin se kesti aika hyvin. Oltiin molemmat kuitenkin vähän jännittyneitä kun jää kolisi ja natisi. Lopulta Puppe sitten päätti, että hän ei enää siinä jäällä vietä aikaa... Puppe juoksi semmoiselle pikkusaarelle, ja kävi itkemään kun mä en tullut pois jäältä. Lopulta taivuin sitten, ja tulin pois sieltä...

Tänään mentiin "aamusta" (klo 12) taas lammelle. Tällä kertaa olin tarkistellut faktat, ja totesin, että jää kyllä kestää oikein hyvin, jot

en mentiin leikkimään ihan kunnolla sinne. Ensin Puppea pelotti aika paljon, ja se ei uskaltanut tulla jäälle. Puppe vain juoksi lampea ympäri, jotta se pääsisi lähemmäksi minua. Puppe varmaan tajusi jotenkin, että vähän aikaa sitten siinä oli vettä. Lopulta mielenkiinto vei voiton, ja Puppe tajusi, että jäällä voi kävellä. Oli hauska katsella Puppea liukastelemassa jäällä. Puppe oli kuin Bambi suorastaan. Vedettiin keppiä siinä kilpaa ja juostiin vähän lampea ympäri. Siinä oli aika uudenlaista treeniä Pupelle, kun piti oikeasti taistella pysyäkseen pystyssä... Viimeksi oli pystyssä pysyminen varmaan vuosi sitten Elämäjärvellä ;). Otettiin vähän videokuvaa ja valokuvia tuosta hommasta... Oli myös hauska nähdä kun jää tuli täyteen kynnenjälkiä kun koitettiin pysyä pystyssä =). About tunnin leikkimisen jälkeen jatkettiin sitten matkaa... 

Käveltiin vielä lisäksi melkein tunti otarantaa pitkin, ja katseltiin kun ihmiset luisteli jäällä. Kaikkein siisteintä oli mielestäni kun näki jääpurjehtijoita ja varjoilijoita. Vauhdikkaan näköistä puuhaa. Kotiin tultuamme, lysähti Puppe sitten täysin kasaan. Se nukkuu nytkin tuossa vieressä. Se jäällä kipittely taisi ottaa aika voimille...

Muuten ei kuulu oikein kummempia, ulkona on kivempi olla nyt kun ei ole niin märkää. Kireä pakkanen on paljon kivempi kun nollakelit ja vesisade. Märän ilman kun huomaa viimeistään sisään tullessa kun eteinen on heti täynnä ruskeita tassunjälkiä :D. Julle sai myös sähköpostia Roopen (Pupen 2kk vanha serkku) omilta ihmisiltä, jos vaikka tavattaisiin joku päivä jossain päin pääkaupunkiseutua. Pitää muistuttaa, että Julle vastaa siihen mailiin. Että jos nyt asianomaiset ihmiset tämän lukevat, niin tiedätte kyllä, että vastaus on tulossa =). 

Semmoista myös, että Pupen tassuhaava on oikeastaan parantunut nyt. Vielä siitä näkee, että siinä on ollut haava, mutta verta siitä ei tule enää, ja semmoista. Ja terveydestä puheenollen, Puppe sai eläinlääkäriasemalta kutsun rokotukseenkin. Pitää fiksata rokotukset kuntoon ennen kuin moikataan Pupen Roope serkkua.

Ei mulla oikeastaan sen kummempia juttuja ollut. 

Ei muuta kuin ensi kertaan.

Boinks.

Uusi vuosi, uudet haaverit...

Moikkamoi!

Uusivuosi meillä meni aivan loistavasti. Oltiin tosiaan erään kaverin luona Kirkkonummella, ja siellä oli Pupellekkin kavereita jopa neljä kappaletta. Aluksi oltiin hieman peloissamme, kun kuulimme, että yksi näistä koirista oli uros, jolla oli ego-ongelmia. Noh. Paikalle saavuttuamme, huomasimme, että Puppe oli helposti kaikista näistä koirista suurin, ja ongelmia ei päässyt syntymään. Sillä tavalla oli vähän hölmöä, kun neljästä koirasta yksi oli liian vanha leikkimään, yksi oli liian nuori ja arka, yhdellä oli ego-ongelma, ja neljäs oli niin diiva, ettei hän vaan halunnut leikkiä Pupen kanssa. 

Välillä on melkein ongelmallista, kun Pupella on niin suuri sydän. Puppe haluaisi vain leikkiä kaikkien kanssa, ihmisten ja koirien, mutta kaikki eivät vain ymmärrä Pupen lähettämiä signaaleja.

Se mikä oli aika jännää oli se, että tämä koira jolla oli hieman ego-ongelmia, käveli ympäriinsä pitkin iltaa sisällä merkkailemassa, mikä tietysti nosti Pupen statusta hyvin koulutettuna koirana =D. Tämä kyseinen hauveli myös näykkäsi mm. minua ja Jullea. Ei mitenkään pahasti, mutta niin, että sen huomasi puolustusreaktioksi. Rupea nyt siinä kouluttamaan muiden koiria. Ei se koira koko iltaa semmoinen ilkimys ollut. Sitten vähän ajan päästä sai häntä silittää ihan kivasti. Mutta varuillan hän kuitenkin oli. Ja murisi Pupelle kokoajan.

Ilotulitteista sen verran, että siellä juhlapaikan lähellä oli yksi ilotulitusnäytös kl 20:00 ja sitten tietenkin kaikki hölmöläiset jotka ampui raketteja kl 00:00. Otettiin Puppe ulos näinä molempina kertoina. Tuo kl 20:00 näytös oli aika pelottava, kun kaikki pauke ja välkkyminen tuli yhdestä suunnasta, ja aika tiheään tahtiin... Puppe veti siinä suht paljon... Sitten kl 00:00. Pelotti aluksi hieman, mutta sitten kun Puppe huomasi, että me vain seisotaan eikä sekoilla mitään, rauhoittui hän. Kyllä siitä huomasi että ei Puppe siinä paukkeessa hirveästi viihtynyt, mutta kyllä se siinä sen hetken ihan kiltisti seisoi. 

Kaikenkaikkiaan, kotiin päästyämme olimme erittäin ylpeitä Pupesta. Uusi vuosi oli lähtenyt oikein hyvin käyntiin. Puppe ei hölmöillyt meidän tietääksemme yhtään kylässä, ja kontrastin lisäämiseksi, muut vieraskoirat hölmöili. Kaikenkaikkiaan tilanne on 6-0 Pupelle.

Very nice!

Sitten eilen sattui semmonen vähän ikävämpi haaveri. Julle oli ollut Pupen kanssa ulkona, ja nämä olivat tavanneet Pupen saksanpaimenkoira kaverin Sissin. Ei siinä mitään, Puppe ja Sissi leikkivät oikein innoissaan perinteisiä juoksu ja painileikkejä (ja ainakin juoksussa Puppe oli ollut aivan ylivoimainen). Noh siellä niemellä missä Puppe aina tykkää juosta, oli varmaankin jotkut muut tykänneet juoda ja rikkoa pulloja. Ja kun Julle tuli sisään Pupen kanssa huomasi hän Pupella suht ison haavan yhdessä vasemman etutassun anturassa (jompi kumpi keskianturoista, en nyt muista kumpi). Tämä nyt ei ole varmaa tietoa, mutta siihen oli siis tullut haava tod.näk. lasinsirusta. Koitetaan tässä nyt katsoa mikäli Puppe pitäisi viedä eläinlääkäriin. Ei tuo haava vuoda hirveästi, mutta se vaikuttaa aukeavan kun mennään lenkille. Ollaan nyt puhdistettu ja hoivattu sitä haavaa antaumuksella. Kyllä se tämän viikonlopun välttää, joten meidän ei tarvitse mennä eläinsairaalaan jonottamaan taas viideksi tunniksi. Mutta maanantaina mennään varmaan lääkärille kuitenkin. Lenkille mentäessä ollaan laitettu sideharso siihen tassun ympärille, ja sitten vielä sukka päälle. Ollaan lenkitkin pidetty aika lyhkäsinä, ettei haava aukeaisi aivan liikaa.

Että semmosia tällä kertaa. Uusi vuosi, uudet kujeet tosiaan. Mutta sattuuhan näitä. Kirjoittelen varmaan lisää sitten kun tiedetään lisää.

Hyvää uutta vuotta kaikille. Ja onnea isille, kun tänään on hänen synttärit!

Boinks